Olen kesän aikana koettanut kerätä ja haalia vanhoja pitsiliinoja kasaan. Tavoitteena olisi joskus tehdä päiväpeitto sadoista pikkuliinoista. Koska virkkaus ei minulta onnistu joudun tyytymään löytöliinoihin, näinollen se peitto on aika kaukana...Pahimpaan hätään tuli sentään kesäinen pöytäliina. Onnistui niinkuin pitikin!

Nettishoppailun seurauksena postilaatikkoon ilmaantui fiskarsin rautalangan muotoiluun tarkoitettu vehje. Nyt on rakkoja käsissä kun Mikon rautalankakerä autotallissa vajosi taas muutaman metrin ja lopputuloksena ovikoriste.

Ja koska pakkomielle rautalankaan on pysyvää, rautalanka on tarpeeksi rujoa ja jämyä minun kätösiini on keittiö saanut alkukesästä uuden koristeen. IKIvanha antiikkinen haarukka päätyi koristamaan ruokapöytää.

Hauskaa hommasta tekee se että operaatio sujui ruoanlaitto välineillä, eli kun kyseessä on mehujauhe joka värjää niin ei huolta myrkyistä yms. erillisistä kattiloista yms. Ja lapsillekin jäi mehua maisteltavaksi.

Sininen väri on Blueberry-mehua, lila Grapea. Pinkki aikaansaatiin Pink Lemonade värillä ja punainen on Cherryä. Vielä on Lemon-Limen vihreää testaamatta ja kaupassa lisää sävyjä.

Suosittelen!! Vielä kun keksisi mitä noiste tekisin!

Loppuun vielä toinekin testi, hassua miten montaa asiaa tulee aina testattua ja siihen se jää. Ehkä syy lienee siinä että aina löytyy jotain uutta testattavaà? Mutta, Tiimari myy halvennuksessa koristevaloihin tarkoitettuja kalvosarjora. Servettejä, sivellin, vanha valosarja (lamppujen koristekuvut repeilleet) ja servettilakkaa ja dam! Syyspimeiden kunniaksi uusi, retrohenkinen valosarja on valmis. Tuli ihan hieno, ja tuota todella voi poltella jo nyt terassillakin pimenevässä syysillassa, suurin osa valotarjonnasta on liian kimaltelevaa ja jouluista syyskäyttöön.

Simppeli ohje siis on: otetaan muovipussi, mielellään sellainen hienompi pussi. Käyväthän nuo markettien pussitkin mutta hienompaan jälkeen joku prameampi pussi sopii paremmin. Ja pussi leivinpaperien väliin, silitysrauta silkki asetukselle ja silittelemään pussia. Pussin puoliskot liimaantuvat yhteen ja muovin rakenne kovettuu kestävämmäksi, samalla muovi kutistuu enemmän tai vähemmän. Rivat yms. isot laskokset kannattaa leikellä pois ennen silittämistä. Operaation jälkeen käsissä on vahva, hyvin helposti ommeltava ja työstettävä materiaali. Pussista voi leikellä tilkkuja helposti, ompelu käy ilman sen kummempia ihmeitä, tilkut eivät rispaannu ja homma on helppoa kun heinänteko.:) Melkein...

Löysin hienon kenkäkaupan pussin josta vihdoin, vetoketjuongelmien jälkeen, sain meikkipussin. Tuli aika käheä kapistus, eipä ole jokaisella vastaantulijalla. Ja näillä ompelutaidoilla suoritus on aika hieno. Kuvassa näkyy aikaisemmin valmistunut nappi-rannekoru. Pitäisi vain laajentaa tuota nappivalikoimaa muihinkin väreihin.

Nuorimmaisten hoitotäti sai kesäloman kunniaksi oman kaulakorun, lempiväristä ei ollut havaintoakaan joten lähdin vihreälle linjalle. Tykkäsi..Tuollaisia kiinnityslukkosysteemejä pitäisi tilata lisää, on aika näppärä. Harmi kun lasihelmet eivät todellakaan tule kuvissa esille parhaalla mahdollisella tavalla, ei tuo taustakaan tosin mikään kummoinen ole.

Itse pidän eniten juuri tuollaisia nyörikoruja joissa suurimmassa osassa roikkuu pääsääntöisesti vain yksi "juttu", helmi, joku metallikuvio yms. Siksi sitä tulee värkättyäkin samantyylisiä kaikista mieluiten, sellaiset ihan järjettömät helmipläjäykset ei oikein iske. Rannekoruja tuli myös muutama, memory wire korut eivät ole ihan omantyylisiäni. Nuo puukorut taasen ovat ihania!! Pienin noista piti tehdä esikoiselle.

Vaijerista piti tehdä rannekoru ja nilkkakoru..jälkimmäinen ehti olla jo nilkassakin kunnes keskimmäinen lapsosenin päätti purkaa sen atomeihin ja se siitä.. Katsotaan saako siitä värkättyä vielä korua.

Vaijerista syntyi ehkä hienoin koruni tähän saakka, hempeä kesäväritys! Samoista helmistä on kehiteltävä rannekoru ja ehkä vielä korvakorutkin.

Ehdottomasti eniten käyttämäni itse tehdyt korut ovat seuraavat. Nuo kaksi on värkätty jo pari kuukautta sitten, nyt sain vain niihin oikeat kiinnitys systeemit, aikaisemmin pelkkä solmu on riittänyt. Niin herkullisen hauskoja ja helppoja tehdä, jälleen kerran tuollaisia pitäisi olla kymmeniä eri värejä.

Helmistä on tullut aika tiuhaan mitä milloinkin, uusin testi on memory wire josta on pitänyt vääntää kaikenmaailman settejä. Ei tosin aavistustakaan mihin noita käyttäisin. Punaisesta setistä puuttuvat korvakorujen lukot, ne on jo olemassa, välirenksu puuttuu. Ruskeasta vastaavasta on kuva jäänyt ottamatta.

Kortteja on samoin tullut tehtyä, etupäässä tarpeeseen. Ohessa huono kuva kortista josta todellisuudessa tuli söpö vaaleanpunainen ihanuus tuttujen esikoistyttärelle.

Tuosta kuvasta ei salapoliisikaan ota selvää..mutta paljon ihania papereja, ihanan värisiä villoja, upeita askartelutarvikkeita mm. erilaisia niittejä yms. Itsetehty saippua, lisää lukemista ja kastikekirja joka tulee todella tarpeeseen. KIITOS!!

Askartelurintamalla hiljaista..uuteen villakangastakkiin piti tehdä jotain kivaa.. Itse huovutetusta vaaleanpunaisesta villalevystä helmien avulla rintakoru, tuli ihan hieno. :)

Helmiaskartelun saralla olen päässyt kokeillisiin enkeleihin kaula- ja kännykkäkorujen lisäksi. Pitäisi jostain bongailla lisää ohjeita kokeiluihin, vinkatkaa heti jos joku tietää esim. netissä mainioita helmiohjeita.

Rautalankaa on tullut väänneltyä, pitkälti varmaan siksi että sitä voi värkätä sohvalla ilman pöytäpintaa.

Heitetäänpä päivän lopuksi kollaasi talon asukkaista..Kuvista siis löytyy meidän HyökkäysKetju eli esikko Osku 12/00, Eemi 07/04 ja nuorimmainen Topi 12/06. Topi on syntynyt jouluaattona, tonttupoika!

Lisäksi talossa on neljä karvakorvaa, kaksi valkoista ruotsin hirvikoiraa, Linda ja pentunsa Luka. Luka on kohta vuoden ikäinen täystuho...kauemmin talossa ovat asustaneet cairnterrierit Kempsu ja Eetu, ensinmainuttu tuo musta olio ja Eetu punainen.

Ei epäilystäkään etteikö talossa siis piisaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita..